Mataleena polttaa kasken, MPK6

Taulu 6. Mataleena polttaa kasken, MPK6

Ilman Immen ohjeiden mukaan Mataleena polttaa kasken heinäkuisen kesäyön kuutamoineen kajastaessa Koitereen pintaan. Mataleena odottaa nokisena innolla tulen sammumista kannosta, päästäkseen etsimään sen juuresta sanojen siementä ja laulun juuria.

Mateli sarjan maalaukset ” SUOMEN MUUSA” projekti

2003 vuoden lopulla sain kuulla projektista, jossa kuljettiin Elias Lönnrotin jalanjälkiä itäisessä Suomessa. Kiinnostuin asiasta ja pääsin sattumalta mukaan aiheeseen ”Mateli tämän päivän taiteilijoiden silmin”. Tutustuin tapahtumien historiaan. Minua alkoi kiinnostaa Mateli Kuivalaisen elämä. Olen itsekin elänyt nuoruuteni itäisessä Suomessa, joten Matelin elinympäristö oli siten tuttua.

Aloin kehitellä kronikkaa ja annoin mielikuvitukseni lentää. Kronikka valmistui vähitellen. Se kertoi fiktiona, miten Mateli ehkä keräili sanojen siemeniä ja laulujen juuria unissaan. Maalausaiheiksi noukin kronikasta kohtia, joista maalasin tauluja. Alun alkaen maalauksia piti tulla hiukan enemmän, mutta aika asetti rajat ja maalauksia syntyi 15 kappaletta.

Samaan aikaan minulla oli projekti liittyen jatkosodan lopun tapahtumiin Ilomantsin Hattuvaarassa. ”Mateli” maalausten näyttelypaikka oli Makkolan museotalon riihi Ilomantsin Hattuvaarassa. Taulujen kehykset syntyivät materiaalista, jota oli varattu riukuaitaan. Mielestäni se sopi hyvin museoympäristöön.

Maalaukset olivat neljä vuotta kesät ja talvet kylmässä riihessä. Taulujen aiheista löytyvät monet harrastukseni. Kiinnostukseni purjehtimiseen, kalastukseen, metsässä liikkumiseen, tähtitieteeseen ja löytyypä niistä myös pitkäaikainen lokkiystäväni.

Maalaukset on tehty juuttikankaalle, joka on pingotettu kiilakehykseen. Maalaukset on pohjustettu tekniikalla, joka on minulla ollut kuusikymmentä luvulta lähtien. Mallina siinä oli perinteinen puoli öljyinen pohjustus, jonka olen soveltanut täytteineen harvarakenteiselle juuttikankaalle, nykymateriaaleille ja maalaustekniikalleni sopivaksi. Taulut on maalattu nimimerkillä Antero Bärholm. Taisto Pärepalo

Taulujen esittely

Ilomantsissa Koitereen rannalla Siitarissa syntyneen runonlaulaja Mateli Kuivalaisen sepittämät ja laulamat kansanrunot ovat tärkeä osa maamme kansallisrunouden aarrettamme. Elias Lönnrot laulatti syyskuussa vuonna 1838 Matelia kaksi päivää ja sai runsaasti aineistoa. Kahdeksannella runojen keruumatkallaan Lönnrot joutui uusimaan Kantelettaren toimitustyön saadakseen Matelin sepittämät ja laulamat 94 runoa siihen mukaan. Lönnrot nimitti Matelia ”Suomen Muusaksi”.

Mateli Kuivalainen syntyi 1771. Hän oli kenties viimeinen aktiivisesti luonut ja laulanut runonlaulaja. Runonlaulaja on harvoin runoilija ja laulaja, Mateli oli molempia. Mateli meni naimisiin vasta 21 vuotiaana. Hänen elämänsä oli, niin kuin siihen aikaan yleensä, niukkaa ja raskasta. Lapsikuolleisuus oli suuri. Matelin 11 lapsesta viisi kuoli hyvin nuorena, kuusi kasvoi aikuisikään. Matelin puoliso Antinpoika Ikonen oli melko saamaton mies, eikä talonpidosta tahtonut tulla mitään. Tämä lisäsi elämän ankeutta. Mateli sai ensimmäiset vaikutteet laulamiseen omalta äidiltään. Matelin lauluissa kuvastuvat sen ajan ilot ja surut hyvin lyyrillisesti. Viimeiset elinvuotensa Mateli asui yhden tyttärensä kanssa ja kuoli 1846.

Tämä Kronikka ja maalaukset ovat taiteilijan kunnianosoitus henkilölle, jonka luomiskyky oli vertaansa vailla. Fiktiokronikka kertoo miten Mateli, eli Mataleena ehkä sai runoihinsa sanojen siemenen ja laulujen sävelten juuret. Maalauksissa kuvataan eräitä kronikan tapahtumia taiteilijan mielikuvituksen siivittämänä.

Taulu 1. Mataleenan kotitalo, MKT1

Maalauksen rakennusryhmä on otettu Samuli Paulaharjun 1900-luvun alussa ottamasta valokuvasta. Rakennuksia ei enää ole olemassa alkuperäisellä paikallaan.

Taulu 2. Mataleena ja Veden Ahti, MVA2

Mataleena kohtaa Veden Ahdin, parantaa kihdin Veden Ahdin kintuista ja saa palkaksi pienen neuvon, mistä voisi löytää etsimänsä.

Taulu 3. Mataleena ja hauki, MHK3

Mataleena kohtaa hauen kaislikossa köllimässä ja saa neuvon, että kannattaa kysyä siioilta lisäohjeita.

Taulu 4. Mataleena purjehtii myrskyssä, MPM4

Mataleena jatkaa etsimistään ja matkaa lautalla rohkeasti suurelle vedelle tuulen vietäväksi, vaikka hän ei koskaan ole nähnyt tai kokenut merta, ehkä vain kuullut siitä.

Taulu 5. Mataleena ja Ilman Impi, MII5

Mataleena joutuu meren raivon kohteeksi. Lautta hajoaa ja hän on hukkua. Ilman Impi huomaa hänen ahdinkonsa ja pelastaa hänet.

Taulu 6. Mataleena polttaa kasken, MPK6

Ilman Immen ohjeiden mukaan Mataleena polttaa kasken heinäkuisen kesäyön kuutamoineen kajastaessa Koitereen pintaan. Mataleena odottaa nokisena innolla tulen sammumista kannosta, päästäkseen etsimään sen juuresta sanojen siementä ja laulun juuria.

Taulu 7. Mataleena ja armas kuutamossa, MAK7

Mataleena on kohdannut tulevan miehensä ja nuoruuden kiihko ja täysikuu vievät mukanaan rakkauden salattuun punahehkuiseen pilveen.

Taulu 8. Mataleena ja lapsi, MLP8

Mataleena on saanut ensimmäisen lapsensa, joka ei kuitenkaan elänyt kauan. Kuvassa onnellinen äiti tuudittaa lastaan mystisessä maisemassa. Liekkö Saturnuksen renkaissa.

Taulu 9. Mataleena pyrkii Manalaan, MPM9

Mataleenan elämässä oli hyvin raskas vaihe. Surun murtamana hän halusi kuolla ja pyrki siksi Manalaan Orionin sumussa olevasta portista. Vartija sanoo tylysti, ettei vielä ole Matelin aika ja kannustaa laulajaa jatkamaan elämäntyötään eli tekemään lisää lauluja.

Taulu 10. Mataleena ja tietäjä, MTT10

Avaruusmatkallaan mystisellä planeetalla Mateli kohtaa tietäjän, joka kannustaa häntä maan päällä katselemaan ympärillään olevia kauniita karjalaismaisemia ja ammentamaan niistä voimaa ja intoa laulujen laadintaan.

Taulu 11. Mataleena ja Maan Emo, MME11

Palattuaan avaruudesta Mataleena kohtaa Maan Emon. Keskusteluissa hänen kanssaan ymmärtää, että maassa on kasvun voima niin kansalle kuin kulttuurille.

Taulu 12. Mataleena vaeltaa susia pakoon, MVSP12

Mataleena on saanut tarvitsemansa eli sanojen siemenet ja laulujen juuret. Hän vaeltaa Koitereen rantaa talvisessa maisemassa, susien ulvoessa ja seuratessa häntä. Väsyneenä ja märkänä vaeltaa tuo pieni ihminen suuren luonnon keskellä ja toivoo pääsevänsä pian lämpimään sulhon vällyjen alle.

Taulu 13. Mataleena ja laulupuutarha, MLP13

Mataleena hoitelee runsasta runo- ja laulupuutarhaansa. Tästä puutarhasta Elias Lönnrot poimi kauniita kukkia ja pensaita Kantelettareensa. Kukkaispolku kaukaisuuteen on Lönnrotin ”tuohikontista” ja Kantelettaresta levinneitä kukkaisloistoja Suomeen ja muualle maailmaan.

Taulu 14. Mataleena muuttuu lokiksi, MML14

Mataleena on vanha ja väsynyt. Vihdoin tuli sumuiselta Koitereelta Tuonen Kalastaja, joka pyysi Mataleenan mukaansa. Lipuessaan pitkin tyyntä veden pintaa Mataleena halusi nousta lentoon ja niin hän muuttui lokiksi ja nousi riemuissaan korkeuksiin.

Taulu 15. Mataleena lentää Koitereella, MLK15

”Lensi saarehen selälle, punaisehen pienoisehen, aurinkoisen ilman alla. Siellä on hän kaikkialla, kauniissa Karjalassa” Kesäiltaisin, kun laskeva aurinko punaa Koitereen saaria, erään punahehkuisen saaren lähistöllä lentää kauniisti hohtava lokki, joka ilta-auringon punaamana erottuu selvästi muista lokeista. Kannattaa käydä katselemassa, jos vaikka näkyisi.

Taiteilijan esittely

Taiteilija A. Bärholm, Taisto Pärepalo syntyi 01.03.1945 Elimäellä. Lapsuuden ja nuoruuden temmellyskenttänä oli Kitee, jolloin heräsi kiinnostus taidemaalaukseen. Ensimmäinen oppikirja ” Klassisen maalaustaiteen historia”. Akvarellimaalausta vuodesta 1960. Maalaus öljyväreillä alkoi 1961, jolloin sain käsiini kirjan, josta opin öljymaalauksen salat.

Varsin pian siirryin ostoväreistä itse tehtyihin öljyväreihin. Pellavaöljyn ja mehiläisvahan sai siihen aikaan apteekista, värijauheet ja tärpätin sai rautakaupasta. Valmiit värit säilyivät hyvin lasipurkeissa voipaperin ja veden alla. Luonnokset syntyivät siihen aikaan hiilellä. Vuodesta 1972 alkoi ilmestyä tussiluonnoksia ja piirustuksia.

Voimakas akvarellikausi oli vuosina 1974 – 1977. Seuraava luomiskausi on ollut vuodesta 1987 alkaen ja jatkuu edelleen. Tänä aikana on valmistunut piirustuksia, akvarelleja ja öljymaalauksia. Rakennusmestarin ammattiin opiskelin vuosina 1975-1979.

Taideopiskelu itseopiskelua eri oppikirjoista ja taidenäyttelyistä, tutkiskelemalla eri taiteilijoiden työskentelytekniikkaa. Päämääränä omaksua vanhojen mestarien hyviksi todettuja menetelmiä, niin laadun kuin kestävyydenkin suhteen, sekä näiden tietojen soveltaminen tämän päivän materiaaleihin. Opiskelu jatkuu edelleen. Tuntiakaan en ole saanut taideopetusta, koska haluan kehittää itseäni omalla tavallani.

Näyttelyt, joihin olen osallistunut

1963 Kiteen Keskikoululla oppilasnäyttely. Yhteisnäyttely jossa minulla oli akvarelleja ja öljymaalauksia.

1991 Kirjakahvila Amanda Porvoo. Yksityisnäyttely, jossa akvarelleja, piirroksia ja öljymaalauksia.

1990 - 1992 Hakan pääkonttori. Yksityisnäyttely, jossa akvarelleja, piirroksia ja öljymaalauksia.

1995 Taidehalli Porvoo. Taideyhdistyksen harrastelijanäyttely , jossa neljä palettiveitsellä tehtyä öljymaalausta.

1997 Taidehalli Porvoo. Taideyhdistyksen harrastelijanäyttely, jossa öljymaalaus.

1998 Taidehalli Porvoo. Taideyhdistyksen harrastelijanäyttely, jossa öljymaalaus.

1999 Taidehalli Porvoo. Taideyhdistyksen harrastelijanäyttely, jossa kaksi hartsiöljyvärimaalausta.

2000 Taidehalli Porvoo. Taideyhdistyksen harrastelijanäyttely, jossa yksi hartsiöljyvärimaalaus.

2004 - 2005 Ilomantsin Hattuvaarassa. Makkolan taidekokoelma, öljymaalauksia, fiktioita 1944 sotatapahtumista Ilomantsissa. Taistelijantalolle korttisarja tapahtumiin liittyen.

2005 - 2008 Ilomantsin Hattuvaara. Makkolan talon riihimuseo, jossa näyttely Mateli Kuivalainen "Suomen muusa”